Elijah-oratorio osa I -Tervetuloa!

Felix Mendelssohn-Bartholdy:

ELIJAH

osa I

Ylöjärven kirkossa to 17.5.2012 klo 19

Ikaalisten kirkossa su 20.5.2012 klo 19

Kamarikuoro Cantando

Antti Nissilä, baritoni (Elijah)

Passion Ensemble:
Kaisa Kelloniemi, sopraano (Sarpatin leski)
Sanna Sajakorpi, sopraano
Tiina Ollikainen, altto (Enkeli)
Aku-Paulus Sajakorpi, tenori (Obadja)
Lauri Pauniaho, basso

Raila Hietala-Hellman, mezzosopraano
Jussi Viitala, tenori (Ahab)
Miika Aumala, basso
 

Anna-Mari Yrjänä, urut

Kirouksesta kiitokseen

teksti Antti Nissilä

Felix Mendelssohn-Bartholdyn oratorio Elijah (tai Elias saksankielisenä versiona) on saavuttanut vankkumattoman jalansijan esitetyimpien uskonnollisten suurteosten joukossa. Elijah on ollut eri­tyisessä suosiossa englanninkielisessä maailmassa, jossa sen esitysmäärät ylittää oratorioista vain Händelin Messias.

Mendelssohn sävelsi Elias-oratoriota lähes kymmenen vuotta. Sävellys syntyi ensin saksankieliseen librettoon, mutta jo oratorion ensimmäinen esitys toteutettiin englanniksi. Kantaesitys kuultiin Bir­minghamin musiikkifestivaaleilla vuonna 1846. Solistijoukosta löytyi muun muassa vuosisatansa tunnetuimpiin sopraanoihin kuulunut ruotsalainen Jenny Lind.

Elijah-oratorion saavuttamaan suureen suosioon voidaan löytää useampia syitä. Mendelssohnin ro­manttinen musiikki on tarttuvia melodioita tuhlailevaa, täyteläisesti soivaa ja rakenteeltaan selkeää. Laulettu teksti tulee hyvin esille ja musiikki tukee luontevasti sen sisältöä. Oratorion aariat, en­semble-osat ja kuorokohtaukset ovat myös mittasuhteiltaan kompakteja; tunnin pituinen ensimmäi­nen puolisko sisältää kaikkiaan 20 osaa, joiden vaihteleva sisältö pitää kuulijaa valppaana.

Oratorio käy läpi profeetta Elian elämän, johon liittyvät kertomukset löytyvät Vanhasta testamen­tista, Kuninkaiden kirjoista. Baal-kultin hillittömyyksiin ja luonnonjumalien palvontaan langennutta kansaa koetellaan kuivuudella, joka hellittää vasta, kun profeetta Elia kääntää kansan jälleen Juma­lansa puoleen.

Mendelssohn hyödyntää nykykuulijaa (toivottavasti) puistattavienkin kertomusten tarjoaman dra­matiikan – Elian ja pakanallistuneen kansan kohtaamisissa on oopperamaista tunteen paloa. Orato­rion ensimmäinen osa, jonka Cantando konsertissaan esittää, muodostaa vaikuttavasti kaartuvan kokonaisuuden, joka alkaa kirouksella ja päättyy kiitokseen.

Felix Mendelssohn-Bartholdy

Felix Mendelssohnia (1809-1847) pidetään yhtenä musiikinhistorian lahjakkaimmista säveltäjistä. Hän sävelsi jo 12-vuotiaasta alkaen varhaiskypsiä teoksia, joiden ansiosta hän sai mainetta Mozartin veroisena lapsinerona.

Mendelssohn syntyi rikkaaseen juutalaissukuun. Hänen isoisänsä oli merkittävä pankkiiri ja hänen isänsä kuuluisa filosofi Moses Mendelssohn. Käännyttyään luterilaisuuteen perhe otti käyttöön lisänimen Bartholdy. Felix sai jo lapsena varakkaan perheensä vahvan tuen musiikkiopintoihin. Hänen isänsä palkkasi esimerkiksi orkesterin poikansa käyttöön, jotta tämä sai aitoa tuntumaa orkesterin johtamiseen ja omiin sävellyksiinsä. Felix puhui jo lapsena useita kieliä ja luki Homerosta alkukielellä ollessaan 10-vuotias.

Mendelssohnin 16-vuotiaana säveltämä alkusoitto Shakespearen Kesäyön unelmaan kuuluu yhä sinfoniaorkesterien keskeiseen ohjelmistoon. Mendelssohn jatkoi myöhemmin Kesäyön unelman parissa säveltäen musiikin (mm. kuuluisan häämarssin) koko näytelmään. Mendelssohnin esite­tyimpiin teoksiin kuuluvat Kesäyön unelman lisäksi oratoriot Paulus ja Elias (Elijah), 3. ja 4. sinfonia, viulukonsertto sekä orkesterialkusoitto Hebridit.

Mendelssohn toimi myös kapellimestarina, ja hänen merkityksensä Johann Sebastian Bachin puo­lestapuhujana oli suuri. Hän nosti Matteus-passion unohduksista vuonna 1829 teoksen oltua esittä­mättä Bachin kuoleman jälkeen lähes 80 vuotta.

Felix Mendelssohn kuoli sydänkohtaukseen vain 38-vuotiaana. Sysäyksenä hänen kuntonsa heikkenemiseen pidetään surua niin ikään säveltäjänä toimineen Fanny-siskon äkillisen kuoleman johdosta.